Tiedättekö sellaiset päivät, kun kaikki tuntuu menevän nappiin ja kadulla käppäillessäsi sinun tekee mieli hoilata osuvaa kappaletta? Koska sinulla on yksinkertaisesti uskomattoman hyvä fiilis? Arvatkaapa villisti, minkälainen päivä meikäläisellä on takanaan? ;)
Aamu lähti loistavasti käyntiin jogurtilla ja vesimelonilla - niistä saa hirmuisen startin päivään! Olin päättänyt omistaa päivän shoppaamiselle, sillä vaatevarastoni on... noh, erittäin niukka ja erittäin ruma. Heivasin muutamat rääsyt roskiin (uroteko minulta!) ja lähdin tutkimaan vaatevalikoimia. Löysin yllättävän paljon kaikkea kivaa ja värikästä! Lopulta mukaani lähti kuitenkin vain yksi mekko.
Mutta se mekko. Mikään vaate ei ole koskaan ennen näyttänyt päälläni yhtä hyvältä. Taisin seisoskella pukukopissa kymmenisen minuuttia vain katsomassa sitä päälläni - se oli yksinkertaisesti täydellinen, kuin minulle tehty. Ja ensimmäistä kertaa oikeasti ajattelin: "Ei helevetti, olen laihtunut. Näytän... hyvältä." Ensimmäistä kertaa näin sen, mitä ystäväni ja poikaystäväni ovat minulle hokeneet. Minäkin voin näyttää kauniilta.
En tiedä oliko se hyvä vai surkea idea, mutta ostin mekon yhden koon pienenpänä. Nyt minulla on reissussakin tavoitevaate! Ja mikä parempaa, tiedän että se jo valmiiksi näyttää hyvältä - kuinkahan paljon paremmalta se näyttää, kun olen tiputtanut vielä kiloja? Luulen, että mekon sopimiseen täydellisesti vaaditaan noin seitsemän kilon pudotus. Ei mikään mahdoton homma, varsinkaan unelmamekon vuoksi!
Mekkolöydöstäni innostuneena lähdin hakemaan lounasta. Nappasin appelsiini-mango-mineraalivettä ja mangonviipaleita tölkissä. Ilmeisesti hyvä oloni huokui ulospäin, sillä aloin juttelemaan myyjän kanssa ja hän pyysi minut treffeille! Luulin tuollaisten treffikutsujen olevan todellista urbaanilegendaa! Tai kenties se on vain Suomen kohdalla... Joka tapauksessa, sunnuntaina spesiaali-ilta ja leffa kutsuu ;)
Illalla juhlin lihakeiton (namnamnam!) kera. Nyt jo huomaan, kuinka kroppa kiittää nuudelittomasta ruokavaliosta. Tärinä ja huono olo ovat lakanneet tyystin. Ihan kuin makuaistikin olisi syntynyt uudestaan! Aion kyllä ottaa pastat takaisin kuvioon (ne ovat yksinkertaisesti liian halpoja), mutta aivan eri meiningillä kuin ennen. Kauhea vaiva yrittää muistaa ottaa kuvia ruuista! Mutta ainakin jotain räpsäyksiä löytyy, laitan niitä myöhemmin esille.
Kenties tämä optimismipurkaus saa riittää tältä päivältä. Nauttikaa viikonlopusta! Nurkan takaata voi kaikkea yllättävää hypähtää.
kuvat: wehearit
Ihanan piristävä postaus! :)
VastaaPoistaKiitos! :)
Poista