Nyt repäistään ja kunnolla: ajattelin viettää nuudelittoman viikon. Ohoh! Päätökseni aiheutti täydellinen väsähtäminen nuudeleihin ja pastoihin. Olen syönyt niitä päivittäin, yleensä jopa muutamaan otteeseen. Lounaaksi, evääksi, iltapalaksi... jopa aamulla heti ensimmäiseksi! Ennen olen todella pitänyt nuudeleiden mausta (vaiko tulisista mausteista? Tiedä häntä), mutta nyt on tauon paikka! Nuudelit ovat pahoja.
Lisäksi huomaan todella kropassani puutosoireita. Oikeastaan olen yllättynyt, että näinkin kauan kesti tämä lopullinen romahtaminen! Huomaan välillä raajojeni olevan lähestulkoon kylmettyneet, käteni eivät välillä toimi ja lihakseni väsyvät helposti ja totaalisesti. Eikä ihmekään, niin vähän loppujen lopuksi olen viime aikoina syönyt proteiinipitoisia ruokia ja kasviksia. Paremman fiiliksen ja terveyden vuoksi lompakko kärsiköön!
Tänään ruokakaupassa kiertelin antaumuksella ja tutkin kaikenlaisia vaihtoehtoja. Mukaan lähti keräsalaatti ja jäävuorisalaatti, kilo porkkanoita, kilo tomaatteja ja palanen vesimelonia! Kauppaan ei saisi ikinä lähteä nälissään, mutta minä en vilkaissutkaan herkkuosaston puolelle kun himoitsin kaikkea vihreää ja ravitsevaa! En tiedä, kuinka voisinkaan kuvailla tätä ylpeyden tunnetta, mikä minulla nyt on. Olen niin onnellinen siitä, että nykyään todella nautin terveellisen ruuan syömisestä!
 |
| weheartit |
 |
| weheartit |
 |
| weheartit |
 |
| weheartit |
 |
| weheartit |
Reppureissaus elämäntapana on monella tapaa mielenkiintoinen. Taino, enhän voi sanoa olevani "elämäntapamatkaaja", mutta viimeisimmällä eli nykyisellä reissullani olen ollut nyt päälle yhdeksän kuukautta. Joillekin se saattaisi olla lyhyt aika, mutta minusta se tuntuu ikuisuudelta! Enkä tarkoita tätä millään tavalla negatiivisesti; jokainen kuukausi on ollut entistä parempi ja tärkeämpi.
Mutta jossain kohtaa on minunkin aika palata kotiin. Itse asiassa näillä näkymin tuo hetki olisi vasta tammikuussa 2014, eli eiköhän tässä ole vielä aikaa kaikenlaista tapahtua! Tällä hetkellä tunnen vain olevani niin... uupunut. Yleisesti ottaen uupunut. Vaihtuvat bussit, lennot ja kaupungit ovat saaneet mieleni myllerryksiin. Tämän takia odotan huhtikuuta ja "omaa asuntoa". Vaikka työskentelen silloinkin lähestulkoon päivittäin, on minulla kuitenkin omaa aikaa rentoutua ja rauhoittua.
Ehkä osasyynä kämppäinnostukseeni on myös jonkinlainen paikalleen asettuminen. Elämän jonkinlainen "normalisoituminen". Vaikka rakastan reppureissausta ja matkustamista, on ihanaa hetkeksi palata normaaliin elämänrytmiin asuntoineen, töineen ja paikallaan olemisineen. Mutta vielä kolmisen viikkoa liikkeelle lähtöjä ja uusia sijainteja! Odotan innolla uusia aluevaltauksia.
Hyvää kevättä kaikille! Kyllä se kesä sieltä pukkaa tulla ;) Vaikka minulla ei olekaan lumesta huolta, odotan silti "kesää"!
 |
| weheartit |
 |
| weheartit |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti