Laihduttaminen reissatessa

Koko blogini pointti on se, kuinka ihminen voi reppureissata ja pudottaa painoaan. Tai ylipäätänsä, voiko niin tehdä? Kuinka se toimii? Voiko matkailija onnistua? Miten laihdutuksen huomaa? Huomaako sitä?

Kun kotona yritin pudottaa kiloja - paino sanalla yrittää - oli suurena apunani vaaka. Maailman näppärin keksintö! Vaakaa katsomalla huomaa heti, onko takana onnistunut viikko vai onko tullut mokattua. Ei tarvinnut turhia mittailla, hops vaan vaa'alle ja tuloksia tsekkaamaan! Mutta nyt joudun pärjäämään ilman inhottavaa, tarkkaa ja rehellistä ystävääni. Nyt ei lasketa sadan gramman pudotuksia. 

Olen ottanut tavakseni hölkätä. Vihaan, inhoan, kammoksun hölkkäämistä. Tai niin ennen ajattelin. Nyt siitä on tullut oikeastaan pakkomielle! Aamulla herään, laitan juoksukamat päälleni ja lähden ulos. Se on oikeastaan aika helppoa, kun mieli ei ole vielä virkeä enkä edes tajua lähteväni minnekään! Ihan vain vahingossa olen ulkona ja hölkkäilen. Ja vaikka en ikinä, ikinä uskonut sanovani tätä: jollain tavalla nautin hölkkäämisestä!

Olen jäänyt kiinni hölkkäämiseen. Aamu lähtee loistavasti käyntiin, kun ulkoilen ensin tunnin. Haha! Onko tämä mahtava vai vielä mahtavampi alku painon pudottamiseen? Innostus urheiluun! Ja kuinka nopeasti ihmisen keho tottuukaan muutokseen: huomaan hengittäväni selvästi helpommin ja paremmin kuin aloittaessani kävelyt ja lenkkeilyt. Siinä vasta tsemppaus vauhdin lisäämiseen!

Mutta niin, palatakseni alkuperäiseen aiheeseeni: miten huomaat, että paino putoaa?

Minusta kuvani peilissä ei näytä yhtään erilaiselta. Mutta kiitos sortseille, jotka auttoivat minua huomaamaan laihtumisen: joudun pitämään pöksyistäni kiinni hölkätessäni, etteivät ne putoaisi! Se on uskomatonta, sillä ostin nuo sortsit lähtiessäni maailmalle, ja ne olivat silloin ehkä jopa liian kireät! Hymyilyttää, kovasti hymyilyttää. Olenko laihtunut vaiko? Jotenkin taktisesti en halua hankkia uusia sortseja tilalle, sillä ne muistuttavat minua siitä, kuinka nopeasti kroppa voikaan pienentyä.  (Taino, ei minulla ole rahaakaan uusiin sortseihin... Heh...)

Kun aloittaa laihtumisen, se voi tapahtua todella nopeasti. Melkein huomaamatta.

Tänään päätin viettää hölkättömän aamun jalkoja lepuuttaakseni. Ja mitä tapahtuikaan? Mieleni ja kehoni kaipaa lenkkipolulle. Minä kaipaan hölkkäämistä. D'oh.