lauantai 23. helmikuuta 2013

Miksi? Tai pikemminkin, miksi ei?

Olen miettinyt, mitä oikein pyrin saavuttamaan painonpudotuksellani. Kenties ei tarvitsisi mainita, että tottahan toki muuttunut ulkonäkö ja parantunut itsetunto ovat itsessään jo tavoittelun arvoisia. Score! -välilehteen olen kirjannut muutamia tavoittelemiani asioita.

Oikeastaan kysymys ei olekaan, mitä pyrin saavuttamaan, vaan miksi pyrin saavuttamaan? Miksi minä haluan laihtua? Miksi minun pitäisi laihtua? Pitäisikö?

Olen aina ollut isokokoinen, mutta silti tehnyt ja saanut kaiken haluamani. Tämä voi kuulostaa toooodella itsekeskeiseltä, mutta en tarkoita sitä niin. Tarkoitan, etten ole jäänyt kaipaamaan mitään. Minulla on ollut ystäviä, treffejä, poikaystäviä. Olen hakenut haluamiini kouluihini ja päässyt niihin. Aina yhtä innokkaasti olen tarttunut uusiin haasteisiin ja ryhtynyt toimeen. Hemmetti soikoon, pakkasinhan rinkkanikin ja lähdin kiertämään maailmaa! Kyllä sitä rohkeutta ja onnea kaikenlaiseen riittääkin.

Minulla on ihan hyvä kunto. Pakkohan on olla, kun kannan viikottain 17 kilon rinkkaa selässäni. Jos pitäisi juosta pakoon kidnappaajaa... Noh, en hirveän kauas pääsisi, mutta jonkin verran kuitenkin! Kaikkia haluamiani vaatteita ei kokoisilleni löydy, mutta kyllä niitä romppeita aikamoisesti kaapeissa on. Yritän nykyään muutenkin vältellä materianhamstrausta.

Miksi siis muutos?

Yksi syy on uusi kokemus. En ole koskaan ollut normaalikokoinen enkä missään nimessä laiha. Olen huomannut ihmisten reagoivan minuun jo nyt eri tavalla kuin aiemmin. Kuulun enemmän "porukkaan". Miten ihmisten käyttäytyminen eroaisi minun ollessani laiha? Monia kokemuksia olen hankkinut reissuillani, joten tämä sopii hyvin niiden joukkoon!

Tämä ensimmäinen syy sisältää monia uusia kokemuksia: kokemus pienemmistä vaatteista, kokemus paremmasta kunnosta, kokemus muiden reaktioista, kokemus terveellisemmistä elämäntavoista... Ymmärrätte varmaan pointin.

Toinen syy on näyttämisen halu. Minä-kykenen-tähän. Haluan todistaa itselleni, että voin onnistua. Haluan todistaa muille, että lihava ihminen kykenee muutokseen. Olen tuttavapiiristäni ainoa oikeasti ylipainoinen - muut eivät ymmärrä, minkälaista se voi olla. Vain muutama ystäväni tietää painonpudotuspyrkimyksestäni, joten (toivottavasti) tämä tulee yllätyksenä! Vaikka tosiaan muutama tuttu on valokuvista huomannut muutokseni... Heh.

Tumblr_lt9t7rd2jg1qbjt25o1_500_large
weheartit
Itse asiassa ajatukseni katkesi hieman nyt. Sillä varmasti syitä muutokseen on enemmänkin, mutta tällä hetkellä mieleni vaeltaa sekalaisten pohdintojen parissa! Palaan "Miksi en pyrkisi saavuttamaan?" -tuumailuun myöhemmin :)

2 kommenttia:

  1. Mietinkin, minne hävisit. Ei jostain syystä tullut mieleen, ettet varmaan ihan jatkuvasti ole netin kosketuksessa.

    Sulla on sen verran haastavat olosuhteet, että painon ylläpitokin on kiitettävä saavutus. Sitä paitsi, silloin kun pudottaa paljon, on hyväkin olla välillä paikoillaan hetken. Ehtii pää mukaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haluaisin niin kirjoitella viikottain ja pysyä muiden tekemisissä mukana, mutta liian paljon vaikuttavia (ja ärsyttäviä!) tekijöitä :)

      Kiitos rohkaisusta. En osaa ajatella painonpudottamista reissussa sen haastavampana kuin kotona, mutta toisaalta edistystäkään ei ole hetkeen tapahtunut... Eiköhän se tästä! :)

      Poista