Miten palata ruotuun?

Niin moni blogaaja on palannut painonpudottamisen ja kunnollisten elämäntapojen pariin. Olisipa minulla yhtä lailla selkärankaa! Olen jäänyt joulunjälkeiseen vaiheeseen, jossa ahmiminen on saanut otteen enkä ole pystynyt palaamaan normaalioloihin. Mihin katosi se innostus, se motivaatio? Haluan yhtä pudottaa painoa, ei epäilystäkään siitä! Mutta miksi ahmiminen tuntuu niin lohdulliselta ja turvalliselta?

Viimeiset puolitoista viikkoa olen toden totta lomaillut. Syönyt kaikenmaailman aterioita ja herkkuja, ryystänyt alkoholia (olutta, olutta, viiniä, kuoharia, paljon paljon olutta) ja vain makoillut. Ainoa urheilua muistuttanut muoto on ollut shoppailu. En kuvitellutkaan, että joululomalla ystäväni haluaisivat urheilla tai elää terveellisesti, mutta toivoin itse kykeneväni jonkinlaiseen itsekuriin. Ei, ei todellakaan.

weheartit

Mutta nyt haen sitä tsemppiä! Sillä en ole luovuttaja, en ole koskaan ollut. Annan itselleni anteeksi joulunajan ja vuodenvaihdoksen herkuttelun. Ei olisi oikein ystävillekään, jos vahtisin ja tarkkailisin itseäni jatkuvasti. On ollut aivan ihana loma ja joulu. Vielä uuden vuoden pippalot ja sitten on vuosi lopetettu hyvin (ja herkullisesti)! Eikös niin - melko kliseisesti - todetakin, että "Sillä ei ole väliä, mitä syö joulun ja uudenvuoden välissä, vaan sillä mitä syö uudenvuoden ja joulun välissä" ;)

Spurttia käyntiin niin painonpudotuksen kuin liikunnankin suhteen!

Loppuun pientä ruokakuvausta tältä päivältä:

Ravintolan salaatti jonkalaista en olekaan ennen maistanut: punajuurta, vuohenjuustoa, papuja ja hazel-pähkinöitä. Mielettömän herkullista! Pyysin erilliseen astiaan kastikkeen, koska en halunnut uitettua salaattia. Pistinkin vain hieman kastiketta päälle, salaatti ei kaivannut juurikaan mitään ylimääräistä. Tätä täytyy tehdä kotonakin!